skip to Main Content

SIDOSRYHMIEN VAATIMUKSET

Lainsäätäjä ei ole suinkaan ainoa taho, joka ohjaa yrityksiä vähentämään päästöjään. EK:n toteuttaman kyselyn mukaan myös asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat keskeinen draiveri, joka kannustaa toimimaan entistä ilmastovastuullisemmin ja etenemään myös ilmastobisneksen suuntaan.

Asiakkaat

  • Mitä pidemmälle asiakasyritys on edennyt omassa ympäristöjohtamisessaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se edellyttää myös alihankkijoiltaan ympäristökriteerien täyttämistä. Yhä useammin esimerkiksi ympäristöstandardi tai -sertifikaatti voi olla jopa edellytyksenä sille, että pääsee edes keskustelemaan asiakkaiden kanssa tai osallistumaan kilpailutukseen. Katso FinnSonicin, Länsilinjojen ja RP Groupin esimerkit.
  • Myös julkisen sektorin toimijat asettavat tarjouspyynnöissään tiukkoja energia- ja ympäristökriteerejä hankinnoille.
  • Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden ja palvelujen päästövaikutuksista ja ympäristömielikuvat vaikuttavat myös ostopäätöksiin. Pieni mutta kasvava osa kuluttajista on myös valmis maksamaan enemmän vähäpäästöisistä tuotteista.

Yhteistyökumppanit

  • Ilmastovastuullisuus syntyy yhteistyössä samassa ekosysteemissä toimivien muiden yritysten kanssa. Siksi monet arvioivat kumppaneitaankin siitä näkökulmasta, miten ne suhtautuvat ilmastokysymyksiin ja millainen maine niillä on ympäristötoimijana.

Kilpailijat

  • Ympäristöosaaminen, ilmastovastuullisuus sekä niiden heijastuminen yrityksen brändiin ovat yhä useammin tekijä, jolla pyritään erottautumaan kilpailijoista ja vahvistamaan omaa markkina-asemaa. Katso Kovasen esimerkki.

Henkilöstö

  • Työntekijät suosivat yrityksiä, joiden arvojen takana ne voivat seistä ja joilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan myös ympäristönäkökulmasta. Ilmastobisnekseen panostaminen auttaa vahvistamaan työnantajamielikuvaa erityisesti nuorten osaajien silmissä. Katso Kovasen ja Nivos Energian esimerkit.

Paikallisyhteisö

  • Yrityksen kantama ympäristövastuu kiinnostaa korostetulla tavalla oman paikkakunnan kansalaisia, järjestöjä ja päättäjiä. Hyvä ympäristömaine edellyttää paitsi konkreettisia tekoja, myös niitä koskevaa aktiivista viestintää ja vuoropuhelua.

Rahoittajat ja omistajat

  • Ympäristöosaaminen ja ilmastotietoisuus vaikuttavat yrityksen kilpailukykyyn ja tulevaisuudennäkymiin, mikä puolestaan heijastuu yrityksen kiinnostavuuteen rahoittajien silmissä. Pelkkä maine tai visiot eivät riitä, vaan rahoittajia kiinnostavat konkreettiset päästöraportit ja muut mittarit. Osa sijoitusrahastoista keskittyy pelkästään kestävän kehityksen yrityksiin.
  • Myös yritystä myytäessä voidaan pyytää kattavat tiedot yrityksen toiminnan aiheuttamista päästöistä ja muista ympäristövaikutuksista (environmental due dilligence).

Viranomaiset

  • Ympäristölainsäädännön vaatimukset kiristyvät niin EU-päätösten, kansallisen politiikan kuin Pariisin ilmastosopimuksenkin ohjaamana. Lainsäädännön vaatimukset kohdistuvat sekä pk-yrityksiin suoraan että lainsäädännön kohteena olevien suurempien yritysten voimistuvina vaatimuksina alihankintaketjulleen.

Media

  • Vastuullisuus ja panostaminen ilmastobisnekseen heijastuvat yrityksen brändiin ja vaikuttavat sen saamaan näkyvyyteen mediassa. Olennaista ovat konkreettiset teot, saavutetut tulokset sekä aktiivinen viestiminen niistä – viherpesu taas kääntyy nopeasti itseään vastaan. Katso Nivos Energian ja FOND OF BAGS:n esimerkit.

Suuri yleisö

  • Ilmastonmuutoksen tasoinen megatrendi heijastuu vahvasti myös yhteiskunnallisiin asenteisiin. Kansalaiset liputtavat vastuullisen toiminnan ja ilmastotekojen puolesta – toisaalta asenteet eivät aina toteudu arjen käyttäytymisessä tai ostopäätöksissä. Yleisesti ympäristövastuu vaikuttaa kuitenkin positiivisesti yrityksen maineeseen ja nuoremmille sukupolville se alkaa olla jopa perusoletus.
Back To Top